AK-Neuro tarjoaa fysioterapian kotikäyntejä Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueella. Sopimus Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapian kotikäynneistä on voimassa 1.1.2023 alkaen. Sopimus koskee helsinkiläisten asiakkaiden kuntoutusta. AK-Neuro tekee fysioterapian kotikäyntejä myös Helsingin kaupungin palvelusetelillä sekä itsemaksaville myös Espoossa ja Kauniaisissa.
Erityisosaamisalueena on neurologinen (AVH ja aivovammat) ja geriatrinen fysioterapia. Terapiatyötä ohjaa psykofyysisen fysioterapian viitekehys.
Kuntoutus suunnitellaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Fysioterapiassa painottuvat toiminnalliset, arkeen liittyvät, harjoitteet. Asiakkaan toimintakykyä arvioidaan suhteessa hänen omaan koti- ja toimintaympäristöönsä.
Kuntoutus on kokonaisvaltainen prosessi, jossa tulee huomioida fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen osa-alue. Erityisesti neurologisessa kuntoutuksessa tärkeää on myös moniammatillinen yhteistyö sekä omaisten ja avustajien ohjaus.
Psykofyysinen fysioterapia on kuntoutusta ohjaava viitekehys, jonka tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen. Psykofyysisen fysioterapian lähtökohtana on oman kehon tunnistaminen ja kehotietoisuus. Kehotietoisuudella tarkoitetaan kykyä aistia tarkasti, mitä omassa kehossa tapahtuu.
Autonomiseen hermostoon liittyvä vireystilan tunnistaminen, säätely ja vakauttaminen ovat olennaisia psykofyysisen fysioterapian osa-alueita. Osa toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä voi olla täysin tiedostamattomia, mutta näkyä hermostollisena oireiluna, kuten yli- tai alivireytenä. Sopiva vireystila on edellytys uuden oppimiselle. Neurologisessa kuntoutuksessa on tärkeää tiedostaa, että aivotoiminnan häiriöt ja neuropsykologinen oirekuva vaikuttavat myös autonomisen hermoston toimintaan ja vireystilaan.
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) voi johtua aivovaltimon tukkeutumisesta eli aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta. AVH:n oireita ovat mm. raajojen toispuoleiset halvausoireet ja tuntopuutokset sekä toiminnan ohjauksen ja puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet. AVH:n oireita voivat olla myös hahmottamisen vaikeudet, tasapaino-ongelmat, nielemisvaikeudet, väsymisalttius ja neuropsykologiset oireet, kuten havainnoinin ja tarkkaavaisuuden ongelmat.
Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka useimmiten syntyy kaatumisen, putoamisen, liikenneonnettomuuden, vapaa-ajan tapaturman tai pahoinpitelyn seurauksena. Suurin osa aivovammoista on lieviä. Vakavampien aivovammojen tyypillisimpiä oireita ovat voimakas väsymys, muistin häiriöt, aloitekyvyn heikkeneminen, toiminnan ja ajattelun hidastuminen, sanojen löytämisen vaikeus, tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan vaikeudet sekä erilaiset fyysiset oireet kuten päänsärky, epilepsia ja erilaiset halvausoireet.
Kuntoutukseen tulee siis suhtautua hyvin kokonaisvaltaisesti hyödyntäen moniammatillista yhteistyötä. Kuntoutuksessa keskitytään päivittäisten toimien harjoitteluun peilaten niitä kuntoutujalle merkityksellisiin tavoitteisiin. Kuntoutukseen kuuluu myös omaisten ohjaus ja tukeminen. Asunnonmuutostyö- ja apuvälinetarve arvioidaan kuntoutujan toimintakyvyn ja tarpeiden mukaan.
AVH-kuntoutuksessa käytän Bobath lähestymistapaa. Se on yksilöllinen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa tavoitteena on kuntoutujan optimaalisen liikemallin palautuminen. Bobath-lähestymistapa antaa erinomaista lisäymmärrystä ja keinoja terapian toteuttamiseen erityisesti AVH-kuntoutuksessa. Hermoston ja aivojen plastisuus ja sensomotorinen integraatio mahdollistavat uudelleen oppimisen. Terapiaprosessin suunnittelu ja toteutus perustuvat tietoon motorisesta kontrollista sekä hermoston toiminnasta. Bobath-koulutuksessa harjoitellaan spesifejä tapoja ohjata ja fasilitoida optimaalisia liikemalleja, jotka aktivoivat kuntoutujaa estäen ylimääräistä kompensointia ja jäykkyyttä. Kaiken toiminnan (esimerkiksi yläraajan liike) perustana on vartalon aktivoituminen eli posturaalinen kontrolli.